Mitä kello on?

Kellonajat: klokkeslett
Mitä kello on? Paljonko kello on? Kuinka paljon kello on?
Kello on kolme/puoli kolme/viisitoista minuutia yli kaksi/ varttia yli kaksi, kymmenen vaille kaksi.

03.00: Kello on kolme yöllä
06.00: Kello on kuusi aamulla
12.00: Kello on kaksitoista päivällä (keskipäivä)
15.00: Kello on kolme iltapäivällä
24.00: Kello on kaksitoista yöllä (keskiyö)

60 sekuntia = 1 minuutti
60 minuuttia = 1 tunti
24 tuntia = 1 vuorikausi
7 vuorokautta/päivää = 1 viikko
4 viikkoa = 1 kuukausi
12 kuukautta = 1 vuosi
10 vuotta = 1 vuosikymmenen

Mihin aikaan koulu alkaa? Koulu alkaa yhdeksältä (klo 9)
Milloin nähdään? Nähdään huomenna kuudelta (klo 18)
Mihin aikaan = moneltako (kellonaika)
Milloin = koska (viikonpäivä, kuukausi, voudenaika).

Nähdään…..
Maanantaina, tiistaina, keskiviikkona, torstaina, perjantaina, lauantaina, sunnuntaina, arkena, viikkonloppuna. Tammikuussa, helmikuussa, maaliskuussa, huhtikuussa, toukokuussa, kesäkuussa, heinäkuussa, elokuussa, syyskuussa, lokakuussa, marraskuussa, joulukuussa. Talvella, keväällä, kesällä, syksyllä.

Koulu alkaa…
yhdeltä, kahdelta, kolmelta, neljältä, viideltä, kuudelta, seitsemältä, kahdeksalta, yhdeksältä, kymmeneltä, yhdeltätoista, kahdeltatoista…

Miten kertoa säästä: hvordan fortelle om været:
Millainen ilma on/millainen sää on? Hvordan (hva slags) er været?
Kesä: Aurinko paistaa. On lämmin. Tännään on +25 astetta lämmintä.
Syksy: Sataa vettä. Tuulee. / On ukonilma (tordenvær)
Talvi: Sataa lunta. On kylmä. Tännään on -23 astetta pakkasta

Sanasto: Vuosi – år, tännä vuonna – i år, viime vuonna – i fjor, vuori – fjell, vuoro – tur (minun vuoro – min tur), vuorokausi – døgn, vuorokone – rutefly, kausi – periode, kausityö – sesongarbeid, keskipäivä – middag, keskiyö – midnatt, ilma – luft, vær, ilmansuunta – himmelretning, ilmapuuntari – barometer, kellonaika/-ajat – klokkeslett, miten kertoa säästä – hvordan fortelle om været, muutama – noe/n, muuten – ellers, for øvrig (mitä muuten – og ellers?) molemmat – begge, pakkanen – frost, noin – slik, omtrent, usein – ofte, puu, -issa – tre/trær, puisto – park, koko päivän – hele dagen, kaikkialla - overalt, oikein – riktig, kaksi oikein ja kaksi nurin – to rette og to vrange, alkaa/aloittaa – begynne, vuosi alkaa – året begynner, tuulla – blåse, tuuli - vind
Tännään - i dag, eilen - i går, toissapäivänä - i forgårs, tännä iltana – i kveld, tännä talvena – i vinter, huomenna – i morgen, ylihuomenna – i overmorgen, ukonilma - tordenvær

Kirjoittaa – skrive, kirjoitus – skrift, kirjoituskone – skrivemaskin, kirjoitusmerkki – skrifttegn, kirjoituspöytä – skrivebord, kirja - bok, kirjain – bokstav, kirjakauppa – bokhandel, kirjakieli – skriftspråk, kirjallisuus – litteratur, kirjailia – forfatter, kirjaimisto – alfabet, aikuinen – voksen, aikuisille – for voksne, aikuistua – bli voksen, esimerkki – eksempel, esimerkiksi – for eksempel, lause – setning

nauraa - le, nauru - latter, naurettava - latterlig, esimerki- eksempel, esimerkiksi - feks, ääntää - å uttale, ääntäminen - uttale, ääni - lyd, äänivalli - lydmur, ääniaalto - lydbølge, ääneton - lydløs, terve - frisk, terveys - helse, terveellinnen - sunn, tervehdys, hilsen, esitellä - presentere, esitelmä - foredrag, vaihtaa kuulumisia - utveksle nytt, eipä erikoista - ikke noe spes, eri - annen/annet, erikoinen - spesiell, erikoislääkari - spesialist, erilainen - forskjellig, erimielinen - uenig, ei kovin hyvin - ikke særlig bra, vastata - svare på noe

Numerot
nolla, yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen, yksitoista, kaksitoista, kolmetoista, neljätoista, viisitoista, kuusitoista, seitsemäntoista, kahdeksantoista, yhdeksäntoista, kaksikymmentä.

20: kaksikymmentä, kaksikymmentäyksi, kaksikymmentäkaksi --- kolmekymmentä, neljäkymmentä, viisikymmentä, kuusikymmentä, seitsemänkymmentä, kahdeksankymmentä, yhdeksänkymmentä, sata.

100: sata, satayksi, satakaksi ... 200: kaksisataa, kolmesataa, 1000: tuhat, 10.000: kymmenentuhatta, satatuhatta, miljona

1/2 = puoli, 1.5 = puolitoista, 2-3 = paari, 3-5 = muutama