Perhe ja koti

Sanasto:
huone – rom, kerros – etasje, kerrossänky – køyeseng, asunto – bolig, huoneisto – leilighet, rivitalo – rekkehus, kerrostalo (blokk?), omakotitalo – enebolig, möki – hytte, olohuone – stue, makuuhuone – soverom, makuuvaunu – sovevogn, lastenhuone – barnerom, keittiö – kjøkken, kylpyhuone – baderom, pesuhuone – vaskerom, kolme huonetta ja keittiö – tre rom og kjøkken, kalu – gjenstand, huonekalu – møbel, huonekasvi – plante, huonetoveri – romkamerat, sohva – sofa, ruokapöytä – spisebord, sänky – seng, nojatuoli – lenestol, kirjahylly – bokhylle, pesuallas – vask, tiskiallas – oppvaskkum, hella – komfyr, sohvapöytä – sofabord, vessanpönttö – klosettskål, yöpöytä – nattbord, jääkaappi, tuoli – stol, lipasto – kommode, lamppu – lampe, suihku – dusj, pesukone – vaskemaskin, lusikka – skje, veitsi – kniv, haarukka – gaffel, kuppi – kopp, lasi – glass, lautanen – tallerken, kahvi – kaffe, mehu – saft, puuro – grøt, margariini – margarin, makkara – pølse, tarinoida – fortelle historier, tarina – sagn, luonto - natur, leninki - kjole, häät - bryllup, morsian - brud, lippu - flagg, käännös - oversettelse,minun mielestä - etter min mening

vastakohtia/adjektiiveja:
iso – stor, pieni – liten, lyhyt – kort, pitkä – lang, pehmeä – myk, kova – hard, terve – frisk, sairas – syk, valoisa – lys, pimeä – mørk, ohut – tynn, paksu – tykk, helppo – lett, vaikea – vanskelig, kaunis – pen, ruma – stygg, puhdas – ren, likainen – skitten, hidas – langsom, nopea – rask, kylmä – kald, kuuma – varm, kallas – dyr, halpa – billig, uusi – ny, vanha – gammel, nuori – ung, vanha – gammel, hyvä – god, huono – dårlig, paha – ond, rikas – rik, köyhä – fattig, leveä – bred, kapea – smal, paksu - tykk, lihava, tykk, feit,
ohut – tynn,

familieord:
perhe – familie, naimisissa … kanssa – gift med…, poika – sønn, tytär – datter, isä – far, äiti – mor, vaimo – kone, mies – mann, lapsi (lasta) – barn,

Kauppatorilla: myydää ja maksaa

Hinnan kysyminen:
Yksikkö:
- Mitä se maksaa/mitä tämä maksaa? Se maksaa...
- Paljonko se maksaa? Paljonko se on? Se on...
- Mikä tämän hinta on? Sen hinta on...

Monikko:
- Paljonko nämä ovat? Paljonko maksavat? Ne maksavat...
- Kuinka paljon nämä maksavat? Ne ovat...
- Mitä nämä tekevät yhteensä? Ne tekevät...

Sanasto: Kirpputorilla – på loppemarked, kirppu – loppe, kioskilla – i kiosken, nenäliinna – lommetærkle, asiakas – kunde, asiananajaja – advokat, asia – sak, ting, myyjä – selger, ekspeditør, myydä – selge, maksaa – betale, koste, mitä tämä maksaa – hva koster dette? maksu – betaling, maksuaika – betalingsfrist, yhdessä – sammen, yhteensä – til sammen, i alt (ne tekevät yhteensä 4€), hinta – pris, pyytää – be om noe, kiittää – takke, ostoksilla – på shopping, minä vain katselen – jeg bare titter, kauppa - handel, butikk, kaydää kauppaa - handle, kauppias - kjøpmann,

Vaatteet ja värit:
pusero - genser, t-paita - t-skjorte, villapusero - ullgenser, takki - jakke, talvitakki - vinterjakke, liivi - vest, housut - bukse, farkut - olabukse, hame - skjørt, mekko -kjole, aluspaita - trøye, alashousut/pikkuhousut - underbukse, rintaliivit -bh, sukkahousut - strømpebukse, huivi - tørkle, kaulaliina - skjerf, uimapuku/-housut - badedrakt/-bukse, hattu - hatt, lakki - sixpence, pipo - lue, hanskat/käsinet - hansker, lapaset - votter, kengät - sko, lenkkarit - løpesko, kumisaappaat - gummistøvler, talvikengät - vintersko, vyö - belte, nenäliinna - lommetørkle, sateenvarjo - paraply, tossut - tøfler.

musta - svart, valkoinen - hvit, punainen - rød, sininen - blå, vihreä - grønn, ruskea - brun, oranssi - oransje, keltainen - gul, violetti - lilla, vaaleanpunainen - rosa, harmaa - grå, vaalea - lys, blond, vaaleaverikkö - blondine, vaaleansininen - lyseblå, tumma - mørk, tummansininen - mørkeblå, turkoosi - turkis

Uudet sanat

ihminen - menneske, ihmelapsi - vidunderbarn, ihme - under, ihmelinnen - vidunderlig, ihmetellä - undre seg, ihmisoikeus - menneskerett, käydä - gå, käyttäa - bruke, tarkoitus - mening, hensikt, ei ollut tarkoitus - det va rikke meningen! olla pahoillaan - være lei seg/beklage, olen pahoillani - jeg er lei meg/beklager, Voi, anteeksi! - oi, unnskyld! Ei se mitään - det gjør ikke noe,

Kertomaan kansalaisuus

Maa -------- kansalaisuus--------- kieli ---------- minä puhun…
Ruotsi -------- ruotsalainen ---------- ruotsi ------------ruotsia
Norja ---------- norjalainen ----------- norja ------------ norjaa
Tanska -------- tanskalainen --------- tanska ----------- tanskaa
Venejä --------- veneläinen ------------ venejä ---------- venejää
Viro ------------ virolainen ------------- viro -------------- viroa
Kanada ------- kanadalainen --------- englanti, ranska, --- englantia, ranskaa,
Tunisia ------- tunisialainen --------- arabia, ranska ---------arabiaa, ranskaa
Vietnam ----- vietnamilainen --------- vietnam ------------vietnamia

Venejä – Russland, Viro – Estland, Saksa – Tyskland,

Kertomaan kansalaisuus/mita kieltä joku puhu:
Mikä sinun nimesi on? – Minun nimeni on ....
Kuinka vanha sinä olet? – Minä olen ... vuotta
Minkä maalainen sinä olet? – Minä olen norjalainen.
Mitä kieltä sinä puhut? Minä puhun norjaa, englantia, portugaliaa, saksaa, hieman ranskaa, ja vähän suomea.
Mistä sinä olet kotoisin? – Minä olen kotoisin Norjasta.

verbliste

esitellä - presentere, vastata - svare på noe, lähteä - gå, dra, käydä - gå, besøke, ihmetällä - undre seg, käynnistää - starte, seisoa - stå, ymmertää - forstå, kunnella - lytte, katsella/katsoa - se, titte, tietää - vite, yrittää - forsøke, saada - få, voida - måtte, osaa - kunne, tavata - treffes, tutustua - treffes, kuluttaa - forbruke, saastuttaa - forurense, ajatella - tenke, löytää - finne, kiinnostaa - interessere, lähteä - dra

Olla-verbi

Olla-verbi preesens (positiivinen ja negatiivinen)
Minä olen – minä en ole
Sinä olet – sinä et ole
Hän/se on – hän/se ei ole

Me olemme – me emme ole
Te olette – te ette ole
He/ne ovat – he/ne eivät ole

Olla-verbin imperfekti (positiviinen)
Preseens tulee esimerkiksi silloin, kun lause alkaa sanoilla nyt, tänään, huomenna tai ensi vuonna.

Imperfekti tulee esimerkiksi silloin, kun lause alkaa sanoilla eilen, toissapäivänä, vuonna 2000 tai viime vuonna.

Preesens - Imperfekti
Minä olen - Minä olin
Sinä olet - Sinä olit
Hän/se on - Hän/se oli
Me olemme - Me olimme
Te olette - Te olitte
He/ne ovat - He/ne olivat

yksikkö - entall, monikko - flertall

Mitä kello on?

Kellonajat: klokkeslett
Mitä kello on? Paljonko kello on? Kuinka paljon kello on?
Kello on kolme/puoli kolme/viisitoista minuutia yli kaksi/ varttia yli kaksi, kymmenen vaille kaksi.

03.00: Kello on kolme yöllä
06.00: Kello on kuusi aamulla
12.00: Kello on kaksitoista päivällä (keskipäivä)
15.00: Kello on kolme iltapäivällä
24.00: Kello on kaksitoista yöllä (keskiyö)

60 sekuntia = 1 minuutti
60 minuuttia = 1 tunti
24 tuntia = 1 vuorikausi
7 vuorokautta/päivää = 1 viikko
4 viikkoa = 1 kuukausi
12 kuukautta = 1 vuosi
10 vuotta = 1 vuosikymmenen

Mihin aikaan koulu alkaa? Koulu alkaa yhdeksältä (klo 9)
Milloin nähdään? Nähdään huomenna kuudelta (klo 18)
Mihin aikaan = moneltako (kellonaika)
Milloin = koska (viikonpäivä, kuukausi, voudenaika).

Nähdään…..
Maanantaina, tiistaina, keskiviikkona, torstaina, perjantaina, lauantaina, sunnuntaina, arkena, viikkonloppuna. Tammikuussa, helmikuussa, maaliskuussa, huhtikuussa, toukokuussa, kesäkuussa, heinäkuussa, elokuussa, syyskuussa, lokakuussa, marraskuussa, joulukuussa. Talvella, keväällä, kesällä, syksyllä.

Koulu alkaa…
yhdeltä, kahdelta, kolmelta, neljältä, viideltä, kuudelta, seitsemältä, kahdeksalta, yhdeksältä, kymmeneltä, yhdeltätoista, kahdeltatoista…

Miten kertoa säästä: hvordan fortelle om været:
Millainen ilma on/millainen sää on? Hvordan (hva slags) er været?
Kesä: Aurinko paistaa. On lämmin. Tännään on +25 astetta lämmintä.
Syksy: Sataa vettä. Tuulee. / On ukonilma (tordenvær)
Talvi: Sataa lunta. On kylmä. Tännään on -23 astetta pakkasta

Sanasto: Vuosi – år, tännä vuonna – i år, viime vuonna – i fjor, vuori – fjell, vuoro – tur (minun vuoro – min tur), vuorokausi – døgn, vuorokone – rutefly, kausi – periode, kausityö – sesongarbeid, keskipäivä – middag, keskiyö – midnatt, ilma – luft, vær, ilmansuunta – himmelretning, ilmapuuntari – barometer, kellonaika/-ajat – klokkeslett, miten kertoa säästä – hvordan fortelle om været, muutama – noe/n, muuten – ellers, for øvrig (mitä muuten – og ellers?) molemmat – begge, pakkanen – frost, noin – slik, omtrent, usein – ofte, puu, -issa – tre/trær, puisto – park, koko päivän – hele dagen, kaikkialla - overalt, oikein – riktig, kaksi oikein ja kaksi nurin – to rette og to vrange, alkaa/aloittaa – begynne, vuosi alkaa – året begynner, tuulla – blåse, tuuli - vind
Tännään - i dag, eilen - i går, toissapäivänä - i forgårs, tännä iltana – i kveld, tännä talvena – i vinter, huomenna – i morgen, ylihuomenna – i overmorgen, ukonilma - tordenvær

Kirjoittaa – skrive, kirjoitus – skrift, kirjoituskone – skrivemaskin, kirjoitusmerkki – skrifttegn, kirjoituspöytä – skrivebord, kirja - bok, kirjain – bokstav, kirjakauppa – bokhandel, kirjakieli – skriftspråk, kirjallisuus – litteratur, kirjailia – forfatter, kirjaimisto – alfabet, aikuinen – voksen, aikuisille – for voksne, aikuistua – bli voksen, esimerkki – eksempel, esimerkiksi – for eksempel, lause – setning

nauraa - le, nauru - latter, naurettava - latterlig, esimerki- eksempel, esimerkiksi - feks, ääntää - å uttale, ääntäminen - uttale, ääni - lyd, äänivalli - lydmur, ääniaalto - lydbølge, ääneton - lydløs, terve - frisk, terveys - helse, terveellinnen - sunn, tervehdys, hilsen, esitellä - presentere, esitelmä - foredrag, vaihtaa kuulumisia - utveksle nytt, eipä erikoista - ikke noe spes, eri - annen/annet, erikoinen - spesiell, erikoislääkari - spesialist, erilainen - forskjellig, erimielinen - uenig, ei kovin hyvin - ikke særlig bra, vastata - svare på noe

Numerot
nolla, yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen, yksitoista, kaksitoista, kolmetoista, neljätoista, viisitoista, kuusitoista, seitsemäntoista, kahdeksantoista, yhdeksäntoista, kaksikymmentä.

20: kaksikymmentä, kaksikymmentäyksi, kaksikymmentäkaksi --- kolmekymmentä, neljäkymmentä, viisikymmentä, kuusikymmentä, seitsemänkymmentä, kahdeksankymmentä, yhdeksänkymmentä, sata.

100: sata, satayksi, satakaksi ... 200: kaksisataa, kolmesataa, 1000: tuhat, 10.000: kymmenentuhatta, satatuhatta, miljona

1/2 = puoli, 1.5 = puolitoista, 2-3 = paari, 3-5 = muutama